Luku 3

"On nälkä!" Shira naukui ja hyppäsi sängylle istumaan Kirsikan viereen.
"Mennäänpä katsomaan mitä on." Kirsikka huokaisi ja meni katsomaan ruokakaappia. Se oli tyhjä. 

"Nyt mennään kauppaan." Kirsikka sanoi. Kirsikka sitoi kengät ja avasi oven. Shira käveli rauhallisemmin kuin aikaisemmin ulos. Aurinko paistoi ja silmiä särki. Hetkessä Kirsikalle tuli kuuma. 

"Muista, että minulla on tämä paksu turkkini päällä!" Shira huomautti ennen kuin Kirsikka ehti sanoa sanaakaan. Kävellessään katuja pitkin Kirsikka käveli takana ja Shira edellä. Pian he pääsivät markettiin. He astuivat ovista sisään ja Kirsikka otti Shiran syliinsä. Kirsikka otti ostoskärryn ja laski Shiran sinne. 

"Vähän epämukava. Tai aika paljonkin." Shira valitti. 

"No kävele sitten." Kirsikka naurahti. Shira jäi istumaan kärryyn. Kaksikko meni ensin tuoreruokaosastolle. Siellä he ottivat punajuuren, perunan, mansikan ja naudanlihapihvin. Sitten he menivät makeisosastolle. 

"Voit valita kaksi namia." Kirsikka kertoi kärryssä istuvalle pennulle. 

"Haluan jotain kirpsakkaa ja jonkun tikkarin." Shira naukaisi. Kirsikka valitsi kirpsakan sokerimangon ja mansikkatikkarin. 

"Nyt valmisruokaosastolle." Kirsikka ilmoitti ja käveli sinne työntäen samalla kärryä. Kirsikka otti juustovoileivän. Sitten he menivät leivonnaisten luo ja Kirsikka otti kakun koristekirsikalla. Sitten Kirsikka otti pandanallen leluosastolla. 

"Tämä on sinulle. Ostan tämän juuri sinulle." Kirsikka kertoi hymyillen ja ojensi Shiralle lelun. Shira otti iloisesti uuden lelunsa vastaan ja halasi sitä. Kaksikko meni tarvikeosastolle. 

"Tarvitset makuualustan ja tyynyjä ainakin." Kirsikka luetteli. Piankin hän löysi alennuksessa tyynykasan ja punaisen makuualustan. 

"Saisinko tuon rusetin ja kynsilakankin?" Shira kysyi. "No vaikka, kun on kerran pennejä." Kirsikka myöntyi ja laittoi nekin kärryyn. Kaksikko meni kassalle. 

"Se tekee 18 penniä." myyjä kertoi kun oli laskenut hinnat yhteen. Kirsikka antoi 18 penniä ja raahasi ostoksensa hoitolaan. Shira hyppeli vierellä innoissaan uudesta lelustaan. 

"Tiedätkö muuten, milloin vaihdat sitten ikääsi pikkupentuun?" Kirsikka kysyi. 

"Silloin kun saan kolme ikäpistettä, eli tämän tarinan jälkeen. Ja sitten voin mennä opiskelemaan kouluun." Shira kertoi. 

"No sinä sitten kohta aloitatkin koulun." Kirsikka sanoi iloisena kisunsa kehittymisestä. 

"Voi vitsit, mitä menin sanomaan..." Shira kuiskasi niin hiljaa ettei Kirsikka kuullut. Käveltyään loppumatkan hoitolaan ja mentyä huoneeseen sisään Kirsikka levitti tavaransa, syötävät ruokakaappiin, makuualusen ja tyynyt Shiran omaan nurkkaan ja kynsilakan ja rusetin kaappiin. Kirsikka ojensi Shiralle mansikan. 

"Mentäisiinkö ulos? Nyt on hyvä sää leikkiä syksyn tippuneissa lehdissä." Kirsikka kysyi huomattuaan ikkunasta syksyn lämpimiä värejä leijailevan. 

"Joo! Mutta mikä on syksy?" Shira ihmetteli mussuttaen mansikkaa. Kirsikka avasi oven. 

"Syksy on vuodenaika. Syksyllä lehdet alkavat tippua ja värjäytyä esimerkiksi punaiseen ja keltaiseen. Syksyllä valmistaudutaan talveen, joka on toinen vuodenaika. Sen jälkeen on kevät ja sitä seuraavana kesä, jolloin sinä synnyt." Kirsikka selitti. 

"Kerro lisää talvesta. Mitä varten siihen valmistaudutaan?" Shira kysyi kipittäen samalla Kirsikan perässä. 

"No, talvella alkaa olla vähän kylmempää ja lunta alkaa tulla." Kirsikka kertoi. 

"Entä mikä on lunta?" Shira jatkoi ja työnsi viimeisen mansikanpalan suuhunsa. 

"Se ei ole lunta, vaan lumi. Lumi on valkoista ainetta, joka on kylmää. Se on vähän kuin jäätynyttä vettä." Kirsikka kertoi. 

"Onko se kuin jää? Jäähän on jäätynyttä vettä." Shira kysyi ja nielaisi mansikan. 

"Ei ihan. Se on vaikeaa selittää. Ymmärrät sitten kun tulee talvi ja lunta alkaa satamaan." Kirsikka vastasi. 

"Miksi nyt sanoit lunta jos se ei ole oikea sana siihen?" Shira kysyi ihmeissään ja katsoi tuimasti hoitajaansa. 

"Ehei, lumi on sanan perusmuoto ja lunta on sen no, muotoiltu muoto, tai miten se nyt sanotaankaan." Kirsikka naurahti. Kaksikko pääsi ulos. Kirsikka löysi pudonneita värikkäitä lehtiä ja kasasi ne kasaksi. 

"Voit kieriskellä tuossa." Kirsikka kertoi ja Shira hyppäsi kasaan innoissaan. 

"Vau, tämä on kivaa!" Shira kiljaisi innoissaan ja heitteli lehtiä ilmaan. Sitten Shira alkoi kaivaa tunnelia lehtiin. 

*Käynpäs nopeasti marketissa ostamassa Shiralle vihkon ja kynän.* Kirsikka päätti ja juoksi äkkiä pois Shiran huomaamatta kun temmelsi. Kirsikka saapui markettiin ja meni sesonkiosastolle, jossa hän meni koulutarvikkeiden luo. Kirsikka katsoi hienoa tummansinistä kukkavihkoa ja kynää. Ne maksoivat kolme penniä.
*Ostan nämä.* Kirsikka päätti ja meni kassalle. Maksettuaan ostokset hän kiiruhti takaisin hoitolaan. Shiraa ei enää näkynyt lehtien luona ja tunneli oli sortunut. 

*Ei olisi kannattanut jättää pentua yksin.* Kirsikka katui. 

"Shiraa, Shira tule esiin!" hän kutsui. Lehtikasasta hyppäsi esiin Shira. 

"Yllätys!" Shira kiljaisi riemusta ja juoksi Kirsikan jalkoihin. 

"Missä sinä olit? Huomasin että lähdit, mutta en tiedä mihin." Shira kysyi. 

"Kävin ostamassa koulutarvikkeita sinulle." Kirsikka kertoi ja näytti vihkoa ja kynää. Shira katsoi sitä oudoksuen. Sitten hän huokaisi ja otti tavarat käpäliinsä. 

"Huomenna sitten kouluun." Kirsikka jatkoi hymyillen ja meni ovelle Shira kipittäen pian perässä. Sitten he menivät huoneelle ja nukkumaan.

//Seuraavana päivänä//

"Herätys pikkuinen. Tänään kouluun." Kirsikka kertoi herättäen Shiran. 

"Hrr." Shira äännähti ja nousi ylös. Kaksikko teki aamutoimeet, ottivat mukaan vihkon ja kynän ja sitten he lähtivät kävelemään kohti koulua. Koulu oli valkovaaleanpunainen rakennus, jossa myös opetellaan taitoja. Kaksikko käveli keltaiset kiviportaat ylös ja katselivat hyvin hoidettua vihreää nurmea. Portaat ylös päästyään he jatkoivat kivipolkua pitkin vaaleanpunaiselle ovelle, jonka Kirsikka avasi. 

"Kouluun ei saa mennä hoitajia." Shira kertoi. 

"Selvä. No, hyvää koulupäivää!" Kirsikka toivotti ja käveli pois. Shira meni sisälle ja sulki oven perässään. Vilkaistuaan viimeisen kerran taakseen Kirsikka palasi takaisin hoitolaan.